Sisäinen ja ulkoinen stressi vie elämän ilon.

Läsnäolo ja tietoinen nykyhetki palauttaa sen.

Nykyhetkeen on usein mahdollista palata menneisyyden tiedostamisen kautta.

Stressi

• Stressi on pohjimmiltaan muutokseen sopeutumista, joka on luonnollista ja kuuluu elämään. Joudumme tavalla tai toisella sopeuttamaan itsemme elämän meille asettamiin paineisiin.

• Muutoksen hyväksyminen elämään auttaa puolustautumaan stressiä vastaan tehokkaasti. Muutos on elämän kantava voima. Sallimalla muutoksen elämään, voi elämän antaa virrata vapaasti.

• Elämme muutoksen virrassa ja se mihin kiinnitämme huomion muuttuu joka hetki. Mikään ei myöskään ole täysin pysyvää, edes silloin kuin elämä virtaa eteenpäin tasaisesti. Kehossa on erittäin vankka ja sitkeä sisäänrakennettu mekanismi, jolla se pitää yllä tasapainoa ja elinvoimaa muutosten edessä.

• Tässä hieman fysiologista perustaa.

Sisäinen krooninen stressi

• Elinikäiset syvään juurtuneet käyttäytymismallit, voivat heikentää terveyttä. Tiedostamattomat, mekaaniset reaktiot yleensä pahentavat stressiä. Ne estävät näkemästä asioita selkeästi ja ratkaisemasta asioita ja haasteita luovasti sisäisyyttä kuunnelleen.

• Sisään pakkautuneet tunteet estävät elämästä tietoisessa nykyhetkessä. Menneen kautta reagoiminen järkyttää sisäistä tasa- painoa yhä enemmän, jolloin lopulta kehon oma toimintajärjestelmä pettää ja alamme voida huonosti. Krooninen stressi kuormittaa kehoa/mieli/tunne kokonaisuutta ja alkaa monenlainen oirehdinta.

• Ajatukset ja tunteet ovat merkittäviä ylikuormittajia, jos ne vievät pois nykyhetkestä. Monet tekijät kuormittavat pitkiä aikoja, niin että ne muodostuvat kroonisiksi stressioireiksi. Hälytysreaktio on kehon tapa toimia, jos koemme uhkan tai suuren tunnekuohun.
  

• Taistele tai pakene- reaktio on kehon tapa toimia, jolloin se valmistautuu joko taistelemaan tai puolustautumaan.

• Keho kokee fysiologiset reaktiot, joille on ominaista vahva lihasjännitys ja vahvat tunnekokemukset, jotka voivat vaihdella kauhusta, pelosta tai ahdistuksesta raivoon tai suuttumukseen. Taistele- tai pakene- reaktioon liittyy hermoston aktiivisuuden nopea lisääntyminen ja stressihormonien lisääntyminen.

Mitä fysiologiassa tapahtuu, kun stressi kuormittaa?

• Yksi stressihormoneista on adrenaliini, joka vapautuu elimistöön vaaran uhatessa. Sydämen pumppaaman veren määrä kasvaa nelin- tai viisinkertaiseksi. Lihakset saavat myös näin mahdollisimman paljon verta. Tämä voi tuntua mm n.s perhosina vatsanpohjassa. Veren virtaaminen ruoansulatusjärjestelmään lakkaa.

• Kaikki nämä kehon ja tunteiden tason muutokset aiheutuvat autonomisen hermoston tietyn osan aktivoitumisesta. Autonominen hermosto säätelee kehon sisäisiä toimintoja, kuten sydämen sykettä, verenpainetta ja ruoansulatusta. Taistelu tai pakene- tilanteen aikana aktivoituva hermoston osa on parasympaattinen hermosto, joka toimii jarruna. Sen tehtävänä on hidastaa ja rauhoittaa elimistön toimintoja.

• Hypotalamus säätelee näiden molempien osien toimintaa. Se on autonomisen hermoston pääasiallinen kytkin.

• Limbinen järjestelmä on tunteiden tyyssija. Limbinen järjestelmä on hypotalamuksen kautta yhteydessä autonomisen hermoston lisäksi hormonaaliseen säätelyjärjestelmään ja lihastoimintoja sääteleviin keskuksiin. Näin elimistö reagoi yhtenä kokonaisuutena ulkoisiin tapahtumiin.

• Limbinen järjestelmä vastaa mm elimistön sisäisen tilan säätelystä sekä tunteista että viesteistä.

• Sympaattisen hermoston toiminta laukaisee massiivisen hermosignaalien purkauksen, joka vaikuttaa kehon jokaisen elimen toimintaan. Tämä tapahtuu joko sisäelimiin johtavien suorien hermoyhteyksien kautta tai erittämällä hormoneja ja neuropeptidejä eli hermosolun tuottamia peptidejä verenkiertoon. Jotkin näistä hormonaalisista viestin välittäjistä vapautuvat elimistöön osana taistele- tai pakene- reaktiota.

• Adrenaliinia ja noradrenaliinia vapautuu verenkiertoon lisämunuaisytimestä, joka on osa lisämunuaisia. Nämä hormonit antavat ylimääräistä voimaa hätätilanteissa eli stressireaktioissa. Aivoissa sijaitseva aivolisäke stimuloituu myös stressin aikana. Se laukaisee muiden stressihormonien erittymisen, jotka erittyvät lisämunuaiskuoresta.

• Taistele- tai pakene reaktio auttaa reagoimaan nopeasti ja automaattisesti. Useimmin tämä alitajuinen reagointimalli voi kuitenkin toimia myös meitä vastaan ja aiheuttaa lisää ongelmia. Tämän reaktion voi laukaista mikä tahansa hyvinvointia uhkaava tekijä, jolloin sympaattinen hermosto pääsee valloilleen.

• Useimmiten tämä krooninen stressitilanne jää päälle ja näkyy hyvin monenlaisin oirein kehossa haitaten hyvinvointia. Tällaisia ovat mm jatkuva jännittyneisyys ja kireys, krooninen lihasjännitys, joka voi tuntua missä päin tahansa kehoa. Muita oireita on sydämen sykkeen kiihtyminen sydämen rytmihäiriöt, hutera olo, perhoset vatsassa. Reaktiot laukaisevat mitkä tahansa päivittäin koetut rasittavat tapahtumat.

• Tietoisuus auttaa näkemään ja kohtaamaan tilanteita, jossa stressireaktio laukeaa automaatiolla. Yksi automaattinen toimintamalli stressitilanteissa on tunteiden tukahduttaminen. Ohjaamme kiihtymyksen syvälle sisimpään, emmekä anna stressireaktion näkyä ulospäin. Kun tilanne ei pääty stressin laukeamiseen, vaan se ohjataan aina sisäänpäin, alkaa stressihormonit toimia kehoa vastaan, myös ajatukset ja tunteet tuovat epä- tasapainoa kehoon.

• Pitkäaikainen sympaattisen hermoston stimulointi aiheuttaa kroonisen epä-tasapainotilan kehossa.

  Miten alamme kompensoida kroonista stressiä?
  

  Myönteisiä selviytymiskeinoja ovat mm:

• Suhteellisuuden taju ja tasa- paino.

• Pysähtyminen, lepotauko, etäisyyden ottaminen asioille.

• Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, jotka tuo positiivista nostetta.

• Korkeavärähteisen tekemisen lisääminen elämään, iloa tuovat asiat.

  
  

  Itsetuhoiset selviytymiskeinot:

• Ongelman kieltäminen kokonaan.

• Paineita on vaikea purkaa, jos niiden olemassaoloa ei myönnä.

• Ei ole halua katsoa oireita pintaa syvemmälle.

• Työnarkomania

• Pakeneminen, kiireen keskellä eläminen.

• Alkoholi tai muut kemialliset aineet.

• Lääkkeet

• Tupakka ja muut riippuvuutta ylläpitävät pikahelpotukset.

• Tunnesyöminen.

• Tottumukset antavat lohtua ja turvaa, josta emme halua luopua.

• Stressireaktioiden kasaantuminen ja kykenemättömyys sopeutua niihin johtavat tavalla tai toisella puolustusjärjestelmien ja toiminnan pettämiseen. Elimistön sisäistä tasa- painoa ylläpitävät voimavarat kuluvat loppuun, jos elimistöä kuormitetaan ylenmääräisesti.

• Jatkuva stressitila voi johtaa avuttomuuden ja toivottomuuden tunteisiin. Stressin tietoinen kohtaaminen voi auttaa kierteen pysäyttämisessä ja kehon oman palautumisjärjestelmän aktivoimisessa uudelleen käyntiin. Kehollamme on oma itseparannusjärjestelmä, joka auttaa meitä ylläpitämään hyvää terveyttä.

• Lopulta voimme itse auttaa itseämme ottamalla vastuun omasta itsestä.

• Sisäinen työskentely palauttaa energiaa ja kroonista stressitilaa ylläpitäviä mekanismeja takaisin tasa- painoon. Käsittelemätön menneisyys ja alitajuiset toimintamallit ja tunnelukot ovat usein energiasyöppöjä, jotka vievät tietoisen läsnäolon menneisyyteen.

• Syvä rentoutuminen ja tietoinen asioiden kohtaaminen auttaa palauttamaan tasa- painoa.

• Meditaatio, tunnetyöskentely, energiahoidot, regressio ja hypnoosi voivat auttaa saamaan energian takaisin nykyhetkeen. Ole läsnä itsellesi, löydä arvosi ja kuuntele kaikkia osia itsessäsi samanarvoisina.