Uuden alussa luottamuksella

Uudelleen linjautuminen henkiseksi auttajaksi.

-Kolumni ja kokemuksia auttamisen ulottuvuuksista.

Henkinen avautuminen, valopotentia ja tasa- paino ei ole aina aivan helppo saavuttaa ja elää todeksi omaa luomisvoimaa.

Siksipä minullakin on ollut monia vaiheita, jolloin kokemus on jalostunut ja välillä on ollut määrä oppia.

Elämäni ja oman henkisen auttamistyöni uudelleen linjaaminen sai aikaan tämän ensimmäisen kolumnin, jossa kanavoin ja pohdin omaa paikkaani ja näen itseni taas henkisen avautumisen polun palveluiden tuottajana. Koen, että ilman tätä en vain voi aloittaa uudelleen.

Nyt olen linjassa ja luottamus täyttää sydämen. Olen auki elämälle…..ja rakastan.

Tämä uudelleen linjautuminen on ottanut aikaa- ja nyt alkaa olemaan ja tuntumaan valmiilta.

Keskustelu vaihtoehtoisten palvelujen saralla on ollut vilkasta ja itsekin olen halunnut tunnistaa oman vastuun toimia tällä kentällä. Tämä onkin ollut aina uudelleen ja uudelleen ajankohtaista, aina siitä asti kun vuonna 2010 perustin oman sivutoimisen toiminimen henkisille palveluille ja tunnevyöhyketerapialle.

On kunniatehtävä toimia rehellisenä omalle sisäisyydelle ja löytää yhteys omaantuntoon, aina uudelleen ja uudelleen.

Kriisit ovat sitä varten, että elämä selkiytyy ja pinnan alta kasvaa uutta ja aidompaa.

Uudelleen linjautuminen tapahtuu monella tapaa, parhaiten homma toimii, kun oma korkeampi potentiaali on valjastettuna ja linjattuna energialle ominaisiin tehtäviin. Omantunnon tehtävänä taas on toimia yhdyssiteenä jumalaan ja omaan sisäiseen totuuteen oikeasta ja väärästä.

Minkä tunnet sydämessäsi oikeaksi ja minkä takana olet valmis rehellisesti seisomaan, se usein toimii. Arvioimme ja oivallamme elämää oman itsen kautta aina uudelleen ja uudelleen- ja näin pysymme linjassa omalle totuudelle ja arvojärjestelmälle.

Omaan uskomusjärjestelmääni ja sisäiseen totuuteen kuuluu myös se, että opimme ja näemme elämää erinlaisissa kokemusympyröissä ja tietoisuus säätelee oppimisympäristöä. Tämän olen oivaltanut oman henkisen polkuni myötä kokemuksen kautta.

Elämän virta itsessään on uudistavaa ja sen osana muutumme koko ajan.

MInkälaiset suden kuopat nousevat esiin henkisessä auttamistyössä ja ihmisten kohtaamisessa?

En kirjoita tätä vähiten siksi, että henkisyys ja henkinen avautuminen ja siinä toisen ihmisen tukeminen kunnioituksella ja vapaudella on itselleni elinehto ja tärkeää. Tiedän, että tämän työn sisällä on paljon myös toimimatonta- ja on hyvä punnita asioita ja ilmiöitä monelta kantilta.

Tiedän, että nämä monelle nämä n.s valtayhteiskunnan taholta tulevat “mustamaalauskamppanjat” ovat myrkkyä. Tämä aiheuttaa vastakkainasettelua, vaikka syvin tarkoitus varmasti on kohdata ja ymmärtää eri näkökulmia ja rikastuttaa näin kokemusmaailmaa.

Itse en ole koskaan henkilökohtaisesti kohdannut näitä syytöksiä tai rankkaa arvostelua. Olen kuitenkin kuunnellut herkällä korvalla ja halunnut ymmärtää ja löytänytkin totuuden siemeniä.

Oman tietämykseni ja kokemuksen mukaan, ei ole olemassa hyvää tai pahaa, mutta ääri- ilmiöt ja tietoinen toisen vahingoittaminen on tietysti vastoin henkisiä lain alaisuuksia. Eikös aikamme suuri opettajakin aikoinaan sanonut, antakaa heille anteeksi, he eivät todella tienneet mitä tekivät.

Aina ei riitä, että haluamme hyvää, aina emme ymmärrä tekojemme seurauksia, mutta aina- aina on myös mahdollisuus oppia näkemään syvemmin ja mukautua toimimaan oman sisäisyyden mukaisesti rehellisesti ja oikein.

Kaikille yhteistä ”oikeaa” ja sopivaa ei ole olemassakaan, vaan kaikki riippuu ihmisen sisäsyntyisestä valmiudesta ottaa vastaan apua. Olemme kaikki rakentuneet yksilöllisesti, meidän tämänhetkinen uskomusjärjestelmä peilaa maailmaa hyvin yksilöllisellä tavalla, meillä on jokaisella omanlainen sisäänrakennettu traumatietoisuus ja me kukin olemme omalla tietoisuuden ja itsetuntemuksen polulla eri vaiheissa oppimassa.

Tietoisuus avautuu aina oman sisäisyyden kautta ja lopulta kaikki tieto on jo meissä, sisäänkirjoitettuna syvälle sydämeen. Tämä on ikiaikainen mysteeri, jota monet ovat lähteneet selvittämään. Tutustuen aina vain syvemmin omaan itseen, kokemusperäisesti ja rehellisesti kohdaten kaiken sisäisyydestä nousevan.

Kaikille yhteistä totuutta ei ole olemassa, varsinkaan henkisen auttamistyön saralla. Tämä työ, jonka osa olemme, ei ole validia tieteellisesti, vaikka tiedekin on mukana niin suurella osalla, kun se nykytietämyksen valossa on mahdollista.

On hyvä, että myös tällä palvelualalla tehdään arviointia ja annetaan ja otetaan rehellisesti palautetta vastaan. Silloin olemme enemmän tietoisia yksittäisten ihmisten kokemuksista ja elämäntarinoista omalla avautumisen polullaan. Tämä kaikki onkin hyvin kokemusperäistä, vaikka taustalla vaikuttaakin yhteisiä henkisiä lainalaisuuksia. Lopulta elämä on hyvin yksinkertaista, mutta sen edessä on useampi hetteikkö ja suo.

Ollessamme yksin ja kaivatessamme tukea sisäiseen kokemukseen, on hyvä että löydämme apua ja palvelun , joka kohtaa ja koskettaa.

Helposti myös tartumme hädän hetkellä tai epätoivossa oljenkorteen, joka tuntuu viimeiseltä. Toivon sydämessäni, että jokainen apua tarjoava tekee ja päivittää omaa vastuullisuuttaan silloin.

Henkinen auttamistyö on kuitenkin vielä suurelle osalle väestöä ulkona ”main sentrestä.” Ihmisenä kasvaminen ja oman itsen tunteminen taas on ikiaikaista- ja siihen monella herää kaipuu elämän varrella.

Kuka minä oikeasti olen ja mistä tulen? Voimme elämän varrella kaivata henkistä apua, terapeuttista apua ja transformatiivista tukea. Meillä on kaipuu tuntea itseämme syvemmin, etsiä ja löytää. Sydämemme tuntee matkareitin, kun luotamme.

Joskus on määrä kulkea oppiakseen ja sitten kääntyä takaisin alkupisteeseen.

Itselleni koko elämän tarkoitus ja merkitys on tuntunut löytyvän tietoisuuden avautumisen myötä ja omaan itseen tutustuen. En osaisi kuvitella elämääni ilman tätä jo kuljettua matkaa. Oman elämän ehdoton täyttymys on yhä lisääntyvä vapautuminen ja karman läpikäyminen.

Tiedän, että tämä sama ei ole kaikkien prioriteetti, eikä suunnitelma tähän elämään. Sitä tulee kunnioittaa, meidän tulee kunnioittaa toisiamme ja erinlaisia näkemyksiä elämästä.

Me haluamme usein avautua elämän ihmeelle ja kulkea joskus syvän ja pitkänkin itseymmärryksen kuilun läpi. Henkinen matka edellyttääkin aina riskinottokykyä, rohkeutta ja pelottomuutta kohdata itseään aina uudelleen ja uudelleen. Emme näe tätä elämää koskaan täysin samoin, jokaisella on senhetkinen oma totuutensa.

Totuutta tulee aina punnita oman sisäisyyden kautta, mitään ei tule ottaa itsen ulkopuolelta itsestään selvyytenä. Olemme yksilöllisiä ja meitä palvelee eri aikoina erinlaiset resurssit.

Takaisin henkisyyden sudenkuoppiin

Uskon, että hyvin harvoin kukaan haluaa vahingoittaa toista tietoisesti ja tahallaan.

Usein se tapahtuukin ymmärtämättömästi ja siinä on aina kaksi osa puolta. Miten palvelu kohtaa asiakkaan tarpeen kunnioituksella, ymmärryksellä, sensitiivisyydellä ja myötätunnolla? Kaikki ei ole kaikkia varten ja sen ymmärtäminen lisää tietämystä.

Yhteisöllä on tapana suojata heikossa asemassa olevia ja siksi palvelut, jotka eivät ole osa jatkuvaa laadun tarkkailua ja yhteistä hyväksyttyä normia yhteiskunnassa, linjataan usein vaaralliseksi tai jopa laittomaksi. Noitavainot elävät syvässä.

Tuomitseminen elää syvässä.

Kuulun itsekin sielun ymmärryksessä siihen luokkaan, joka haluaa kiteyttää asioita ja tutkia niitä monessa eri taajuudessa. Asioilla on aina polariteettinsa ja kaiken tuleekin tulla näkyväksi, myös luontaishoitojen ja niin sanotun vaihtoehtoisen hoitamisen alalla, johon myös henkinen auttaminen lukeutuu.

Asioita on myös tietoisuuden tasolla hyvin vaikea lokeroida, sillä ainakin oma käsitykseni kaiken olemassaolosta on puhdasta elämän kokemista ja tämän kokemuksen jalostumista. Ymmärrämme elämää ja itseämme koko ajan enemmän.

Itse olen avannut omaa yhteyttäni hyvin monen eri resurssin kautta. Olen kokenut myös sen, miten henkisen avautumisen myötä avautuu kokonaan uudenlainen maailma. Avaudumme jollekin, joka on aina ollut. Muistijäljessä on myös varomatonta avautumista ja tarpeetonta epätasapainoa. Muistan kaikki ne hetket omassa kasvun polussa ja tuon nyt oman sydämen viisauteen. Eheyden kokemisella nyt on ollut hintansa.

Parasta ja inhimillisintä on, jos saamme vapaasti kokea eri elämänvaiheissa asioita, joista voimme oppia ja syventää tietämystämme elämästä. Joskus paljon myöhemmin saatamme oivaltaa, että tulossa on vielä jotain paljon aidompaa, syvempää ja totuudellisempaa. Kasvu ja vapautuminen vie aikaa, kokemukset jalostuu.

Omasta itsestään tietoiseksi tuleminen ja todellisen elämän aloittaminen merkitsee vastuullisuutta. Tulemme vastuulliseksi omasta itsestämme täysin. Silloin emme enää näe tarpeelliseksi syytellä mitään ulkopuoleltamme tulevaa. Syyttelyn ja tuomitsemisen energia on hyvin syvässä uskomusjärjestelmässämme sekä tunnekehossa ja josta toipuminen vie aikaa. Kaiken hyväksyminen ja anteeksianto taas on vastuullisuutta, joka tulee ajallaan. Sitä ennen on saatava vapautua tunteista joka hetki aidosti ja rehellisesti.

Tiedostamme sen, ettei mikään tule itsemme ulkopuolelta, vaan sisäisen prosessin kautta sisäisyydestämme.

Ei ole mitään ulkopuolista uhkaa, vaan kaikki on jo sisällämme, olemisen lukemattomissa eri muodoissa. Silti voimme uskoa, että meitä voidaan vahingoittaa. Usein on kyse jonkin vanhan kokemuksen uudelleen aktivoitumisesta, jonka pohjalta koemme ja tunnemme nyky- hetken kokemukset. Elämä puskee näitä kohden, kunnes vapaudumme. Kaikella elämässä ja elävässä universumissa on lopulta tarkoitus, jota emme aina tunne tai osaa vielä nähdä. Luottamus elämään lopulta palauttaa uskon paikoilleen, alamme tukeutua ja luottaa siihen, joka jo on. Sitä ennen uskomme, että jokin voi vahingoittaa meitä meidän ulkopuoleltamme. Taistelemme itseämme vastaan kynsin ja hampain, kun elämä opettaa luopumisen merkitystä. Luovumme hiljalleen niistä kiinnipitävistä voimista ja luopumisen tuska on kehollista ja tuntuvaa. Maailmankaikkeudessa kaikella on järjestyksensä ja aikansa.

 Vastuun ottaminen itsestä on pitkä ja usein mutkikas prosessi ja sen aikana kokee varmasti kolhuja. Pohjimmiltamme ihmisten välillä on ehdoton vapaus.

Vapauden ymmärtäminen ja sisäistäminen on vaikeaa, eikä sitä oivalla hetkessä, jos koskaan.

Kunnioitus toista elävää kohtaan asuu myös syvällä sisäisyydessä, sen voi ymmärtää vain sen aidosti kokien.

Luottamus on hyvin hankalaa ja se on usein henkisen auttamistyön edellytys ja luottamuksen puute saa meidät epäluuloisiksi. Tämä on sisällä oleva haava, joka usein purkautuu sisäisyydestä ajallaan ja sitä ennen eri vaiheissa heijastuu ulkoiseen elämään.

Lopulta luottamus elämään vapauttaa. Sitä ennen pelkäämme ja pelot ohjaa elämää.

Jos ja kun meillä on tunnetason haavoja ja traumoja, on meidän voitava luottaa ja saada yhteys meitä auttavaan tahoon sillä tasolla, jolla me koemme. Sensitiivisyys on tärkeää ja luo luottamuksen ilmapiiriä.

Turvallisuuden tunne on helppo menettää ja tämä on asia, jota haluamme varmasti kaikki kunnioittaa ja toimia niin myös auttamistyössä, että emme vaaranna ihmisen perustavanlaatuista turvallisuuden tunnetta.

Tämän koen tärkeänä ja siksi ihmisen on aina hyvä kuunnella sisäisyyden kaikkia puolia valitessaan vapaan halunsa ja tahtonsa mukaisesti itselleen sopivaa palvelua. Turvallisuuden tunne avautuu niin syvältä kehomme tunnekerroksista, että emme ehkä ymmärrä sen merkitystä matkatessamme vielä kauempana kehostamme. Silloin mm korkeat energiat voivat horjuttaa turvallisuuden tunnettamme.

Tuen laaduissa on eroja ja siinä, miten palvelu kohtaa asiakkaan. Aina emme osaa valita ja voimme saada kokemuksellisen oppiläksyn. Kaiken tarkoituksellisuuteen on vaikea luottaa, ellemme vielä näe asioiden taa ja olemme vaikutuksille herkkiä.

Henkisyydessä tiedämme, että avautuminen tapahtuu hyvin monella eri tasolla ja usein vain tiedämme, mikä meille kulloinkin on oikein ja miten voimme kasvaa.

Suurella osaa ihmisiä valintoja ohjaa tiedostamaton tunneperimä tai tutkimaton menneisyys. Traumat vetävät magneetin lailla puoleensa trauman vastinkappaletta.

Henkinen avautuminen on hyvin usein myös omien mukavuusalueiden ylittämistä ja rohkeaa, aitoa ja teeskentelemätöntä oman itsen kohtaamista.

Asioilla ja ilmiöillä on aina monia eri puolia. Toisena puolena voivat olla irrationaaliset pelot, psykoosin uhka tai voimakkaat ylilyönnit ja pelot. Haluamme myös kokea elämän aina totuudenmukaisena ja rehellisenä omalle sisäiselle totuudelle. Sitä ei ole maadoittumaton sfääreissä leijailu.

Luottamus asuu syvällä sisimmässä ja tuo rauhan ja turvan.

Koen itse nyt, että voin luottaa sanan syvässä merkityksessä, asiat, jotka ovat aikaisemmin eri kokemusympyrissä yrittäneet tulla luokseni ja olen monesta eri syystä painanut jarrua ja pelännyt menettäväni jollain egoni tunnekerroksella hallinnan, ovat nyt koko ajan juurevammin luottamuksessa.

Alan lopulta ymmärtää ja kokea, mitä tarkoittaa itse elämään luottaminen. Siihen voi sisältyä vielä paljon sydämen kipujen kohtaamista, mutta uskallan ottaa vastaan ja antaa universumin, itse elämän luontaisessa syklissä.

Auttamistyön oivalluksia.

En ole ollut omassa henkisessä avautumisessa kovinkaan usein valmis siihen, mitä minulle on ollut tapahtumassa. Siksi kunnioitus auttamistyössä on myös minulle tärkeää. Milloinkaan emme saa koskettaa toista, ellei meillä ole siihen ihmisen vapaata tahtoa kunnioittava lupa ja suostumus. Aito yhteyden kokeminen vie aikaa ja sitä ennen olemme vaikutuksille alttiita.

Meidän tulee irrottaa otteemme kaikesta pyrkimyksestä hallita, kontrolloida tai käyttää valtaa toiseen olentoon. Toisen auttaminen voi joskus saada aikaan enemmän kaaosta ja viedä epä- tasapainoon, jos vain pidämme kiinni siitä ajatuksesta, että meillä on valta ”auttaa” tuntematta ensin jumalan tarkoitusta ja sitä, että olemme kaikki vapaita.

Toisen tarjoama transformatiivinen apukin voi joskus tuntua ylitsepääsemättömän epämukavalta.

…..Tämä ei tarkoita välttämättä sitä, että se olisi laadultaan pahaa tai huonoa, mutta se ei ole laadultaan tai värähtelytaajuudeltaan meille sillä hetkellä sopivaa.

Jos olet tällaisen kentän vaikutuspiirissä, voi siitä olla hyvin vaikea irrottautua itselle sopivaan ja optimaaliseen värähdekenttään.

Olosi voi mm tuntua usein ärtyisältä ja tunnekehossa tulee ylilyöntejä turhan usein, et ole tasa- painossa kokonaisuutena. Varo näitä merkkejä ja pyri irrottautumaan ja etsi aina uudelleen oma, sinulle sopiva tasa- paino ja rauhan tunne.

Tämä voi näkyä elämässä myös siinä, että tasa- painoilet koko ajan ”äärirajoilla.” Yhteys omaan fyysiseen kehoon saattaa hävitä ja irrationaaliset pelot tai jopa paniikkikohtaukset nousevat pintaan.

On täysin mahdollista olla ”muutama taso” omaa todellista värähtelyä” korkeammalla ja se ei enää tunnu hyvälle, menetät mielen malttiasi ja tasa- painoasi ja olemuksesi majailee enemmän hengen tasoilla, kuin turvallisesti tunteiden kautta juurtuneessa olemisen tilassa omassa kehossa.

Lopulta tietenkin tulemme kehoomme täysin ja henki ja materia yhdistyy, tämän välillä on kuitenkin lukemattomia välitasoja.

Kokemuksia

Minulla on tästä vaiheesta kokemuksia, eikä se tuntunut mukavalta ja kivalta, mutta selvisin.

Näin ympärilläni olevan kentän laajuuden, mutta vaati suuria ponnistuksia pysyä energian ja muutoksen mukana. Olen työssä käyvä ja minun on pysyttävä henkisessä tasa- painossa eri tilanteissa. Olen lukuisat kerrat “juossut” kiinni energioita.

Asiat eivät saa tapahtua liian nopeasti, vaan niiden on kohdattava sydän, tunteet ja olemisen kaikki puolet. Oma sydämemme avaa henkisen potentiaalin käyttöömme tasa- painossa ja luottamuksen ilmapiirissä.

Henkisessä kasvussa olevia auttajia voi olla moneen eri värähtelytaajuuteen, joskus jollakin voi olla oppiläksynä tunteiden yli kohoaminen, eikä tämä johda tasa- painoiseen avautumiseen.

Ole tarkkana ja kuuntele aina sisäisyyttä.

Pyhä kolminaisuus ja kolmen kehon eheys ja yhteys

Olemme osa pyhää henkeä tunteiden, kehon, mielen ja korkeimpien ulottuvuuksien harmoniassa.

Korkealta tuleva valo voi auttaa vapautumaan kaikissa näissä olemisen puolissa myös tasa-painon lakien mukaisesti. Tunnustele, mikä on sinulle aitoa, rehellistä ja herättää luottamuksen ja turvallisuuden tunteen.

On henkinen tosiasia, että voimme saattaa oman ”kulkuneuvomme” myös epätasa- painoon ja silloin on tehtävä työtä, jotta voimme taas tuntea rauhaa, luottamusta ja tarkoitusta.

Silloin kuin sisällämme on tämä tunne, haluamme myös jakaa tätä samaa kokemusta muille eteenpäin. Positiivinen transformaatio kantaa ja silloin hyvä kantaa ja jatkaa kulkuaan. Lähde antaa ja sydän luo ympärilleen hyvää.

Luottamalla lähteeseen ja toimimalla myötätuntoisesti ja sensitiivisesti, voimme auttaa monia.

Emme kuitenkaan voi auttaa kaikkia, vaan niitä ihmisiä, joita meidän on tarkoituskin auttaa. Kunnioitus toisen ihmisen sisäisyyttä kohtaan on vastavuoroisuutta.

Auttamisessa on kuitenkin aina omat suden kuoppansa, on pysyttävä omassa tasa- painon ja rauhan keskuksessa ja eri vaiheissa valittava ne ympärilleen, jotka tuntuvat luottamuksen arvoisilta. Tämä kokemus on yksilöllinen ja vain ihminen itse voi sen tietää.

On myös luovuttava syyttelyn energiasta ja luotettava omaan arvostelukykyyn ja vapauteen valita.

Olemme lopulta aina itse vastuussa omasta elämästämme. Teoillamme ja valinnoillamme on seuraukset. Aina emme osaa valita tarkoituksenmukaisesti.

Opimme kuitenkin kohtaamaan asiat ja tilanteet sellaisenaan ja käsittelemään sisäisyydessä oman osuutemme.

Palaamme aina oman sisäisyyteen ja vapaudumme siitä, mitä on meidän, muiden ja elämän välillä.

Henkinen avautuminen, valotyön moraali ja oikeellisuus, miten sain oman tunnon ääneen hiljenemään ja linjauduin uudelleen valon auttamistyöhön?

 Jossain kohtaa tulee tärkeäksi toimia omilla kasvoillaan.

….Tämä ei ollutkaan aivan helppo tie, sillä halusin täysin seistä sen kaiken takana, jota nyt alkaisin itsestäni antaa. Omat kasvot tuntuvat tavanomaiselta, mutta ovat syvemmällä, kun monet ovat valmiita näkemään. Kasvot tulevat esiin pitkän ja tuskallisen prosessin myötä.

Niinhän usein myös sanotaan, että jumala kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen.

….Halusin olla rehellinen ja tehdä näkyväksi myös omat kokemukseni ja oppini omassa henkisessä avautumisessa sekä laajentumisessa, että pienentymisessä ihmisen kokoiseksi.

Näkyväksi tulo on tärkeää, jotta persoona voi toteuttaa omaa elämänsuunnitelmaa.

Olen tästä velkaa suoraan jumalalle ja omalle korkeammalle minälleni. Silloin minun tulee nähdä itseni sen takana, jota teen kokonaisena ja hyväksyä itseni vähitellen ehdoitta.

Voin kanssa luoda lähteen kanssa vain olemalla sitä, jota olen, rehellisesti ja avoimesti. Joka hetki hereillä ja tekemällä omassa sisäisyydessä korjausliikkeitä. Eteen nousevat uskomukset ja esteet ovat vain hetkellisiä, joiden takana on uutta luova tietoisuus.

Tunteetkin ovat aina siinä hetkessä uudelleen koettavia ja prosessoitavia, jotta elämänsuunta kulkee eteenpäin. Tämä on hereillä olevaa tietoisuutta, jota tulee huoltaa päivittäin.

Tämä tie ei aina ole aivan helppo ja uuden alun edessä on hyvä tuoda esiin omaa avautumisen polkua sydämen viisauden ymmärryksessä, sekä eritellä niin hyviä kuin niin sanotusti huonojakin kokemuksia. Oikeastaan tietysti on olemassa vain eri puolia, jotka ovat polariteetin eri tasoilla antamassa kokemuksia elämästä.

Sisäänpäin kääntyminen ja herääminen.

Oma henkinen polkuni ja avautumiseni alkoi toden teolla v 2006, jolloin senhetkinen elämä läikkyi yli hyvin rajusti. Koin voimakkaan heräämisen ja tunnehypyn, jolloin katse kääntyi ulkoisesta sisäiseen.

Olin kuitenkin tätä ennen myös nauttinut maailmankatsomuksista ja erityisesti filosofiasta ja psykologiasta. Olin myös jo nuoresta kirjoittanut kokemuksia rajapinnoilta, siitä, miten epätosi elämä ei värähdellyt sisäisyyteni kanssa ja miten epäaidot teeskentelevät ihmiset saivat karvani nousemaan pystyyn. Tämä on perusolemustani tähän elämään.

Henkinen kokemus v 2006 oli kuitenkin syvä ja perustavanlaatuinen. Kävin niin syvällä omassa heikkoudessani, että koin voimakasta yhteyttä siihen, joka on. Tältä rajapinnalta oli ensin vaikea nousta takaisin tukevalle maalle, sillä kaikki entinen oli laonnut maan tasolle.

Tämä kaikki vain tapahtui. Samalla aloin kirjoittaa pintaan nousseita lapsuuden kokemuksia ja prosessoida sisäisyyteen painettua menneisyyttä. Koin myös voimakasta yhteyttä henkeen ja siihen joka vain on.

….ja samalla sain selvän tiedon siitä, että isäni siirtyisi ajasta ikuisuuteen. Nämä hetket ja kuoleman jälkeinen kokemus hengen läsnäolosta ovat jääneet pysyvästi mieleen.

Kun olin kipuillut ja kokenut sisäisyyden kautta tämän rankan ja koettelevan vaiheen, olin samalla käynyt lähellä taivasta ja helvettiä. Tästä alkoi eron myötä oma henkinen matka, jolla olen edelleen.

Halusin löytää itseni ja tarkoituksen tässä elämässä.

Lähdin tietoiselle itsetutkiskelun ja avautumisen polulle. Kohtasin monia auttajia ja myötävaikuttajia, mutta sisin on paras opettaja aina, joka tietää ja on suoraan yhteydessä jumaluuteen, joka yhdistää meitä kaikkia. Minulla on paljon kokemusta henkisten palvelujen vastaanottajana, ”vastavuoroisen ”asiakkaan roolissa.

Oma elämäni ja suunnitelmani on kuitenkin järjestänyt aina myös kohtaamisia, joiden on kuulunutkin tapahtua, eivätkä nämä ole usein olleet henkisten palveluiden tuottajia. Silloin olen aina yhdistynyt omaan tarkoitukseeni entistä syvemmin.

Koin v 2008 elämäni ensimmäisen energiahoidon ja lähdin mukaan meditaatio- kurssille. Sen jälkeen heräämisen alkumetreillä ahmin myös roppakaupalla henkistä kirjallisuutta ja kävin messuilla.

Olen avautunut hyvin monen auttajan myötävaikutuksessa ja käynyt useamman henkisen avautumisen ja tietoisuuden kurssin.

Olen aina pyrkinyt korjaamaan suuntaa, jos olen lähtenyt itselle vieraalle maastolle, joka ei tunnu oikealta. Tämä kannattaa aina muistaa tehdä, vaikka pohjimmiltamme olemme yhtä, on polkumme omanlainen.

Uudelleen linjautuminen

En lähde tässä nyt yksityiskohtaisesti kertomaan kaikkea, vaan palaan siihen hetkeen, jolloin muutama vuosi sitten aloin uudelleen linjautua omaan auttamistyöhöni.

Olin käynyt läpi monenlaisia vaiheita ja aluksi tuntuikin hyvin erikoiselta alkaa jälleen muodostaa omaan energiaan sopivia palveluja, jotka aidosti ja oikeasti tuntuisivat sisäisyydessä oikeilta ja olisin aivan varma, kaikilla tasoilla, että juuri tätä haluan itseni kautta jakaa.

Olen perustanut v 2010 oman toiminimen sekä henkiseen avautumiseen intuitiivisena parantajana että tunnevyöhyketerapeuttina. Jossain kohtaa alkoi kuitenkin tämä toiminta hiipua, vaikka tietysti tietoisuus ja prosessit kulkivat elämässä koko ajan mukana elävästi ja virtaavana.

Olemme koko ajan sitä, jota olemme, eri ympäristöissä ja kohtaamisissa.

Esteitä tiellä ja läpivientiä

Uuden alun edessä oli hyvin vaikea alkaa linjautua taas yksittäiseen hoitamiseen ja valotyöhön.  Kaikki tuntui tapahtuvan niin isossa mittakaavassa, että linjautuminen tuntui vaikealta. Tunsin olevani ”ylösnousemus aallossa.”

Ja olin käynyt läpi myös kosmisia vihkimyksiä, ihan vain seuraamalla sisäisiä tasoja. Asiat tapahtuivat omalla painollaan, mutta oma ihmisenkokoinen sydänpolku tuntui olevan hautautunut massan alle, vaikka aina myös annettiin luomisvoimaa. Tunsin yhdistyväni kaikkeen ja kaikkiin ympärilläni. Tehtävät tuntuivat laajoilta, vaikka pyrinkin vain keskittymään oman sisäisyyden vapauttamiseen.

En enää täysin luottanut siihen, miten auttaisin myös muita. Näkyvyys ja oman tehtävän ääreen asettuminen sydämen tasolla tuntui haasteelliselta. Oikeastaan en tiennyt, mitä tehdä ja miten.

Itsetunto oli myös murroksessa, sillä sisäinen lapsi oli herättänyt monenlaisia epävarmuuksia ja oma sisäinen kriitikko oli herännyt.

Ensimmäinen energiahoito Tampereella messuilla tuntui kutkuttavan jännältä, mutta pelkäsin. Miten ihmiset kokevat hoitoni. Olin tehnyt hoitoja vuosikaudet, mutta olin uuden edessä. Totta, että hoitoni veivät myös silloiset asiakkaat ”äärirajalle” mutta palaute oli hyvää.

Juuri oikeat ihmiset tulivat ja valikoituivat hoitoihin. Olin yhteydessä minulle tuttuihin auttajiin ja parantaviin värähtelytaajuuksiin.

Halusin tulla alaspäin ja pienemmäksi hoitajuudessa. Olin osa energian transformaatiota, joka ei tuntunut löytävän oikeita mittasuhteita. Olin osa transformaatiota, mutta sen kaiken jakaminen ihmispersoonan kautta tuntui vaikealta, ellei mahdottomalta. Oli vaikea pukea sanoiksi, sitä mitä minulle koko ajan oli tapahtumassa. Karman vapautuminen pyöri ympärilläni kuin taivaallinen diaprojektori, sitä se oli jo tehnyt pitkään.

Sisäisyyteni kuitenkin tiesi, että juuri tätä haluan myös ihmispersoonani kautta näkyvästi tehdä, auttaa ihmisiä avautumaan omalle sisäiselle ymmärrykselle omasta valosta ja yhteydestä, mutta miten?

Halusin täysin seistä sen takana, jota teen ja olla luottamuksen arvoinen. Tämä uudelleen ohjautuminen tuntuikin nyt tässä kokemusympyrässä ottavan aikaa.

Halusin myös ehdottomasti toimia aitouden, tasa- painon ja rehellisyyden kautta. Toisin sanoen, olla aivan varma, että palvelujeni ja hoitojeni kautta on turvallista ja vakaata edetä omalla polulla. Tätä uskomusta ohjasi myös pelko ja epäluottamus, joka on enemmän ja enemmän tullut näkyväksi.

Toki valon kanavan uudelleen ohjautuminen ja oman paikkansa määrittäminen siinä uudelleen auttoi myös. Siirryin hiljalleen takaisin tasa-painoiseen ja hyvältä tuntuvaan energiaan. Aloin lopulta syvällä sydämessäni luottaa, siihen suureen tarkoitukseen yhä syvemmin. Tunsin yhteyden voimistuvan ja palasin syvään luottamuksen tilaan.

Osalta huolehdin turhaan, osalta minulla oli omia kokemuksia varastossa, jotka painoivat jarruja.

Miten linjautuisin ja tekisin oman palvelulupaukseni? Tuntui myös, että elämä itse veti yhä uudelleen toisenlaisiin tehtäviin ja linjaukseen. Elämän tarkoitus on kasvaa omiin mittoihin ja täyttyä olemassaololla, mutta miten se ilmenee arjen tasolla, olinko onnellinen ja täyttyikö sydämeni sillä mitä tein? Halusinko oikeasti näitä asioita elämääni, uskalsinko haluta, mitä sydämessäni koin oikeaksi?

Miten elää elämää täyttyneenä, onnellisena ja ilossa, joka on henkistä?

Olen aina toiminut elämässä johdatuksessa, mutta en aina täysin tyytyväisenä ja täyttyneenä sille, miltä oma elämäni näyttää. Henkisyys on aina tuonut syvän tarkoituksen ja tiedän, että vapautuminen ja sisältä täyttyminen tuo onnellisuuden ja ilon.

Avautuminen on aikoinaan tuonut eteen sen, että tietoisuus on ja tapahtuu. Aina ei ollut riittänyt uskoa siihen, kyselisikö elämä minun, pienen ihmisen haluja ja tarpeita.

Usko, toivo ja luottamus vuorottelee pelon ja epätoivon välillä. Uskon, että vapautumisen polulla meidät viedään tämän prässin läpi. Lopulta huokaisemme, ja tunnemme kiitollisuuden.

….Kyllä se, kysyy, kunhan tulet ensin riittävän pieneksi ja yletyt omaan sydämeen. Vain lapsenkaltainen näkee lähteen valon ja täyttyy sillä.

Luomisvoimat tuntuivat joskus niin suurilta, että ne vain vyöryivät elämässä. Välillä elämä muuttui taisteluksi ja selviytymiseksi. Tämän takaa tulet kuitenkin tietoiseksi ja avaudut autenttiselle omalle elämälle.

Taistelun takaa alat hyväksyä ja luottaa yhä enemmän.

Sydämen löytyminen maan ja taivaan väliltä uudelleen

Aina en ole oikein tuntenut olevani sydämeni kanssa linjassa siihen, kaiken muutokseen ja transformaatioon, joka tapahtuu. Sisällä ja ulkopuolella myllertää muutoksen energiat, jotka tuntuvat välillä kaaokselta, vaikkakin luovat uutta.

Tärkeintä on löytää sopu ja rauha omassa sydämessä.

On aika tulla pieneksi ja nähdä oman sydämen toiveet läheltä. Nähdä oman elämän arvo ja rakastaa itseään ensin. On aika pysähtyä, nähdä ja tuntea itsensä läheltä.

Tulemme koko ajan lähemmäs omaa sydäntä ja omaa todellista elämää ihmisenä. Todellinen elämä on myös hengen ja tietoisuuden materialisaatiota kehoon. Elämä on hengen yhdistymistä materiaan.

Oman sisäisen lapsen kautta elämä löytää sisällön ja alkaa vahvistua.

Sisäinen lapsi osaa olla aito ja iloita. Sisäinen lapsi on kokenut kuitenkin myös sitä ennen tunteita, jotka voivat viedä epätoivoon.

Epätoivon takaa löytyy kuitenkin usko ja toivo. Vain uskomalla ja olemalla linjassa siihen, mitä tekee voi elämä ja energia virrata tarkoituksenmukaisesti. Asiat joihin sydämessään uskoo, voivat saada luottamuksen kautta kaiken hengen ja kosmoksen tuen taakseen. Olemme koko ajan sitä, jota sisimmässämme olemme.

Luottamus ja usko heijastaa hyvää ja luo hyvää. Epätoivo ja ristiriitaiset tunteet taas luo lisää kaaosta ja oppiläksyjä. Luomme yhteyden oman sisäisyyden kautta elämään ja kaikkeen ympärillä olevaan.

Olemme aina sitä, jota sisimmässämme olemme. Oman sisäisyyden saattaminen tasapainoon ja rauhaan on kaiken perusta. Sen kautta puhallamme hengen omaan elämään ja olemme osa itseään luovaa maailmankaikkeutta.

Juuri silloin alkavat manifestointi ja oman sydämen kautta luominen todella luonnollisesti ja oman yhteyden kautta toimia ja virrata. Elämää ei voi pakottaa, eikä suorittaa.

Elämä tulee voida elää sellaisenaan luovan yhteyden kautta sisimpään. Tämä on joskus vaikea hyväksyä. Tämän kaiken hyväksyminen tuo rauhan ja toivon.

On luovuttava kulttuurin luomista arvoista, jotka noudattaa periaatetta, “kaikki minulle heti.” Saamme sen mukaan, kun avaudumme ja nöyrrymme elämälle. Luomme omaa todellisuutta koko ajan yhdessä tietoisen ja supertietoisen universumin kanssa.

Kun mukaudumme jumalan tahtoon, saamme sen mukaan kuin ansaitsemme.

Avaamalla sydämen ja näkemällä itsemme arvokkaina ja tärkeinä, alamme ottaa vastaan luomakunnan runsaudessa, mutta meidän tulee olla sen arvoisia.

Olemme yhdistyneet näkemään tarkoituksen ja toimimme sen mukaisesti. Kun olemme itse linjassa siihen, että olemme kaiken tuon rakkauden ja huolenpidon arvoisia, elämä ja luomakunta vastaa sen mukaisesti.

Olemme vastuussa itsestämme ja siitä, että löydämme itsemme.

Kokemusten muokkaama minä

Kokoankin tässä nyt ajatuksia, jotka perustuvat omaan ymmärrykseen tällä hetkellä.

Todellisuus on kuitenkin yksinkertaista ja vain on.

Olin itse kulkenut monenlaisten hetteikköjen ja vihkimysten kautta, jotka eivät ihan aina ole olleet hyvän mukavuusalueen sisällä, monesti olen myös matkannut rajapinnoilla omassa henkisessä avautumisessa.

Muistan hyvin nämä kaikki hetket, ne ovat taltioituneet kehooni ja tehneet minusta minut. Nämä kokemukset ovat osa minua pysyvästi. Tietysti olen jo ajat sitten päästänyt irti ja jatkanut nyt- hetkessä.

Olen siirtynyt kokemaan elämää lineaariselta aikajanalta moniulotteisiin aikajanoihin. Olen käynyt läpi tunneperimän syviä tiloja ja välillä samaistunut täysin perimän tunnekehoihin. Olen nousuut ylös omasta suostani, joka tuntui ensin loputtomalta. En siis edes voi väittää, että tämä aina olisi ollut helppoa.

Olen kulkenut hengen tasoilla, aina luottamatta siihen, että palaan takaisin kehoon turvallisesti ja tunnen vakautta ja läsnäoloa. Olen kulkenut äärirajoilla. Olen kulkenut johdatuksessa, silloinkin kun on ollut pimeää.

Nämä kokemukset ovat tehneet minusta minut. Haluan kuitenkin yhä luottaa, että itseni lailla myös muita kannatellaan elämän polulla ja henkisessä avautumisessa.

Useinkaan ei anneta enempää, kuin jaksaa kantaa. Minun on myös tehtävä se valinta, etten voi ottaa kenenkään elämää vastuulleni, se on jokaisen oma tehtävä. Olen purkanut tunnekehostani syyllisyyden ja huolehtimisen tunnelukkoja syvältä.

Olen myös saanut ja löytänyt paljon.

Osaan nauttia täyttymyksen tunteesta ja syvän onnellisuuden aalloista. Olen kokenut syvää rauhaa ja tarkoitusta. Olo on keventynyt ja olen koko ajan enemmän se, joka olen.

Meidän tulee tietää omat rajamme. Henki on aina kokonaisuus, jossa tunteet, mieli ja keho kulkee harmoniassa kohti oivallusta ja tietoisuutta itsestä. Ilman löytämättä omaa ydinpersoonallisuutta, emme voi olla vapaita.

Meidän jokaisen sisällä on aina kompassi, joka tietää.

Omaa sisäistä tasa- painoa voi horjuttaa, jos joudumme energiaan, joka vie meidät pois omalta matkareitiltämme. Olemme herkkiä energioille ja meidän on tiedettävä itse oman sisimpämme tasa- paino.

Tunne kulkee edellä ja on syvimmällä paranemisprosessissa.

Tunnekehitys on avainasemassa. Ilman tunnetta nykyhetkestä, ei lopulta löydy rauhaa ja ymmärrystä.

Yhteys sisäiseen lapseen voi olla niin syvällä, että alamme nostamaan itseämme varomattomasti tasoille, jotka eivät ole hyväksi meille.

Yhteys valoon löytyy aina mielen, kehon ja tunteiden tasa- painosta. Korkeat energiat eivät aina ole tae siitä, että avaudumme harmoniassa.

Lopulta henkinen kehitys on aina itseoivallusta ja paluuta takaisin siihen aitoon ja vilpittömään tilaan, jota olimme lapsena, ennen sitä, kun meidät ohjelmoitiin ulkoapäin erillisyyteen.

Uskomukset ovat ajatusmalleja, joita meihin on ohjelmoitu, on oltava jatkuvasti hereillä ja tarkasteltava itse omia uskomuksia, jotta nämä pysyisivät rehellisesti linjassa oman totuuden kanssa.

Uskomukset voivat olla esteitä toteuttaa omaa elämää, jos annamme niiden toimia rajoittavina.

Me emme voi tehdä itsestämme liian isoa, vaan korkeimmankin valon on löydettävä reittinsä ihmisen sydämeen.

Oma elämä voi virrata vain sydämen kautta, oman tunteiden ja sydämen kautta.

Joskus emme tiedä ja voimme nousta korkealle energian harjalle ja kadottaa itsemme vielä enemmän.

Rehellinen itsetutkiskelu on aina avautumista omaan ydinpersoonallisuuteen, joka tapahtuu tunteiden ja kehon kautta. Voimme avautua nopeasti, mutta universaalit lait palauttavat aina maan pinnalle.

Suuruus on vain harhaa. Henki koskettaa vain tyhjyyden ja ei- minkään olemisen kautta. Itsensä kohottaminen muiden yläpuolelle on harhaa.

Tietoisuus on kaikessa ja kaikessa täysin samanarvoisena. Elämä vain on eri muodoissa ja siihen voi kokemuksen kautta yhdistyä. Mitään olemisen ja tyhjyyden kautta meidän olisi kuitenkin löydettävä tiemme nousta pystyyn.

Emme ole pisaroita jumaluuden meressä, vaan antamalla arvon omalle olemassaololle ihmispersoonana, olemme kanssaluojia. Tulemalla näkyväksi olemme ja täytymme omalla tehtävälle.

Joskus voimme olla niin täynnä itseämme, että näemme elämämme narsistisen haavamme kautta. Silloin ihminen kohottaa itsensä muiden yläpuolelle ja tekee muista ihmisistä oman itsensä jatkeen. Syvät tunnetraumat ovat kehossa syvällä, ne eivät avaudu hetkessä. On hyvä pitää suunta sisälle päin ja tunteiden avautumiseen. Seksuaalitraumat, hylkäämisen trauma ja riippuvuuden juuret löytyvät usein syvältä ja ovat aina aidon ja rehellisen tunneprosessin takana.

Emme voi kohota itsemme yläpuolelle, vaan tasa- paino ja rauha löytyy aina luottamuksen ja turvallisuuden tunteen kautta.

Pelot voivat olla irrationaalisia, jos värähtelytaajuus kasvaa suureksi, eikä tunteet ole valmiit ja kasvattaneet juurten kautta luottamusta ja rauhaa. Itse palaudun aina kehon ja tunteiden tasolle. Olen saanut suuren avun tulemalla tunnevyöhyketerapeutiksi ja näkemällä itseni aina myös tässä värähtelytaajuudessa.

Mieli jäädyttää tunteet ja ne tulee hellävaroen sulattaa oman sydämen valon kautta- Tunteet tulee uudelleen tuntea ja kokea, vain näin voi vapautua ja laskeutua omaan syvään sydämeen ja hiljalleen avata rakkauden voimaa.

Joskus voimme hengessämme kasvaa suureksi, mutta elämä ei virtaakaan oman sydämen kautta, luoden sydänlähtöistä elämää. Silloin emme koskaan täyty sisältäpäin ensin ja luo elämää oman sisäisyyden ja sydämen kautta. Silloin on vaarana jäädä elämän ulkopuolelle, erilliseksi ja paeta läheisyyttä muista ihmisistä.

Uskon nyt, että avautuminen vie yhtälailla alas maan alle, kun ylös taivaaseen. Sydän on keskellä ja tuo tasa- painon ja rauhan.

Ihmisen ei ole hyvä olla itselleen liian korkeissa energioissa. Silloin voi jopa toimintakyky vaaraantua. Olet äkkipikainen ja äreä. Kehoa voi olla vaikea hallita ja pelot nousevat liian rajusti pintaan, jopa voimakkaina ylimenotiloina.

Kuuntele siis aina omaa sisäisyyttä ja pysyttele energiassa, jossa on hyvä ja turvallista ja tasapainoista olla.

Lopulta henki ja materia yhdistyy. Tunteet ovat silti aina tärkeä nyky- hetken mittari. Tunteet kertovat senhetkisestä todellisuudesta ja ovat rehellisesti tosia joka hetki.

Ilman aitoa ja hyväksyvää tunneprosessia, voit kohottaa itsesi tunteiden yläpuolelle.

Älä koskaan avaa voimallisia hengen tulia liian varhain, sinun tulee kasvattaa luottamusta ja tietää, kuinka saatat energiat sisimmässäsi tasa- painoon. Tietoisuus ja elämä kyllä raottaa aidon olemisen verhoja tarkoituksenmukaisesti, mutta tämän luottamuksen saavuttaminen voi viedä aikaa.

Henkisessä avautumisessa toisen ihmisen persoona ja korkein minä on aina autenttinen ja vapaa.

Kunnioitus syntyy vastavuoroisuudesta, eikä perustu tarpeisiin tai itseriittoisuuteen. Sydän antaa vapauden ja arvon ihmisyydelle ja tämä tapahtuu persoonan erillisyyden ja rajojen tiedostamisen kautta.

Jos haluaa tulla gurun kenttään, on hyvä tiedostaa ja katsoa, että hän todella on sitä. Voit testata häntä ja yhdistää omaa tietoisuutta ja luomisvoimaa. Hän antaa sinulle vapauden, hän ei sido sinua, vaan antaa kasvaa vapaana. Hän saattaa tuoda sinulle iloa ja myötätuntoa.

Itselle epäsopiva energia voi aiheuttaa epätasa- painoa ja viedä pois omasta suunnasta. Olemme kaikki ainutlaatuisia ja tunneperimämme mukaan muovautuneita. Aina et voi täysin tietää, millaista tunneperimää toinen kantaa mukanaan ja minkälaiset voimavarat hänellä on käsitellä omaa traumatietoisuuttaan.

Kunnioita aina ihmisyyttä ja anna aikaa. Toisen tila on aina pyhä. Henkinen avautuminen ei ole nopea taikatemppu, vaan syvällinen matka oman itsen tuntemiseen.

Yksilöminuus on suorassa yhteydessä jumalaan ja pyhään henkeen. Avaudumme jumalan suunnitelman mukaisesti, kuuntele siis aina sisintä, sillä sisälläsi on yhteys jumalkipinään ja tieto omasta elämästä.

Voiman käyttäminen vaikka avautumisen alkuvaiheessa voi viedä toisen elämän suuntaan, joka ei ole tarkoitettu. Olemme kaikki jossain määrin sisäänpäin kääntyneitä aloittaessamme. Ole aina hereillä ja tee korjausliikkeitä.

Sisäistä tietoa on joskus vaikea erottaa traumatietoisuudesta. Magneetin kaltaisesti hakeudumme ihmisten ja auttajien pariin myös siksi, että he edustavat traumamme vastinkappaletta. Joskus perimämme juuret voivat myös johdattaa yhteen. Intuitio ja johdatus ei ole aina helppoa tunnistaa.

Opi tunnistamaan, mikä minua ohjaa?  Opi luottamaan elämän tarkoitukseen, mutta ota omat luomisvoimat käyttöön.

Jumalallinen johdatus ja tunneperimän peilaukset kulkevat elämän polulla käsikädessä. Elämässä on oppiläksyjä ja tunnetraumoja, joita kohtaamalla vapaudumme tunnelukoista ja erillisyydestä. Tietoisuus pitää valppaana ja auttaa tiedostamaan asioita.

Kukaan muu ei voi tehdä tätä oivallusta puolestasi.

On kuljettava rohkeasti eteenpäin, vaikka epäilisi, puhumalla itselleen totta joka hetki tunteiden kautta, voi kasvaa rehellisesti omassa tietoisuudessa kohti rakkautta.

Asioita on ensin helpompi käsitellä etäämpänä itsestä ja ydinpersoonasta. Nousemalla pitkäksi aikaa ”henkisiin sfääreihin” ei kuitenkaan auta vapautumaan elämänkaaren tunnesidoksista, vaan on pakenemista maailmaan, joka ensin saattaa näyttää henkiseltä, mutta ei sitä lopulta ole.

Tunteita ja ihmisen sydän tietoisuutta ei voi ohittaa, vaikka juuri tämä prosessi on kiusallisen hidas. Pysymällä linjassa voi kuitenkin jo auttaa, kunhan itse samalla prosessoi koko ajan ja on tietoinen. Näemme elämän aina oman sisäisyyden kautta. Elämä on heijastus omasta sisäisyydestä.

Ylhäältäpäinkin voi edetä tasa- painossa avautumisen prosessiin. Korkeatasoinen henkinen valo auttaa kaikkia tasoja tasa- painossa avautumaan.

Tiedämme kaikki myös ne itsensä yläpuolelle nousseet henkiset johtajat, jotka lopulta käyttävät valtaa ja usein ovat kehittäneet itselleen energiakentän, jossa hallitsevana piirteenä on ylitsevuotava ja hallitseva seksuaalienergia, jota ei enää osata kanavoida tasa- painossa sydämen viisauden kanssa.

Usein näiden takaa paljastuu joukkoraiskauksia ja hyväksikäyttöjä. Elämää hallitsee seksuaalinen mielihyvä, ei puhdas henkisyys. Ole tarkkana ja tunnista seksuaalitrauma- tietoisuus. Avaa tunteesi ja anna sydämen avautua tunteiden kautta.

Sielullinen auttamistyö muuntuu lopulta kolmiyhteyden kautta jumalalliseksi luomistyöksi, jonka osana olemme. Ihminen on aina jossain määrin egonsa osa. Rajallisina voimme aina auttaa, mutta on hyvä päivittää itsensä aina uudelleen linjaan sen kanssa, mitä tekee. Meidän ei ole tule olla täydellisiä auttaakseen muita, vaan aitoja ja rehellisiä ihmisiä. Hyväksymällä omat puutteensa, laitamme itsetunnon kohdilleen.

Vain toden puhuminen ja asioiden tekeminen, joka tuntuu ja on oikeaa, virtaa kauttamme, niin kuin on tarkoitettu.

Voimme auttaa vain ihmisiä, joita meidän tuleekin auttaa avautumisessa. Olemme yhtä ja vastavuoroisia.

Kaikella on elämässä tarkoituksensa. Kun lopulta alamme luottaa elämään, alkaa harhan hunnut hävitä. Elämässä on hetkiä, jolloin tietoisuutesi näyttää, että kaikki on aina hyvin.

Erillisyyttä ei ole, kaikki ON koko ajan ja tähän me heräämme koko ajan enemmän oman kokemuksen ja yhteyden kautta.

Tietoisuus tulee näyttämään tämän sinulle erilaisin merkein. Huolehtiminen ja suunnittelu on turhaa.

Olemisessa olemme koko ajan. Kaikki on ja tapahtuu niin kuin on tarkoitettu.

Olemme kaikki pohjimmiltamme vapaita. Vapauden oivaltaminen on keveyttä ja iloa.

Tunteiden suo voi olla syvä. Epätoivon takaa löytyy usko ja toivo. Meidät työnnetään yhä syvemmälle, kunnes vapaudumme.

Rakkaus on korkein voima, vaikka harva meistä tietää, mitä rakkaus todella on. Pelko on yhtä syvällä ja estää toimimasta.

Perimän purkaminen tunteiden kautta tuo eteen oman kuolevaisuuden, olemme matkalla alaspäin, kunnes sydän tuo tasa- painon ja nousemme takaisin elävien maahan. Samalla vapautamme esi- isiemme sidoksia sukulinjasta.

Ihmisyys ja sisäisen lapsen tunteet nyt- hetkessä ovat tärkeitä. Jossain vaiheessa voimme huomata, että matkan alussa meiltä on puuttunut kokonaan yhteys omaan sisäiseen autenttiseen lapseen. Sen rajojen hahmottuessa ja löytyessä, ole herkkänä sille. Kuuntele tämän ainutlaatuisen lapsen toiveita, tarpeita ja haluja.

Tunteiden takaa löytyy terve itseluottamus, joka ensin pintaan noustessaan voi tehdä hyvin epävarmaksi ja meidät testataan uudelleen. Alamme nähdä itsemme rehellisesti ja totuudenmukaisesti.

Sisäinen lapsi voi laittaa usein valotyön auttajan punnitsemaan valintoja ja näkemään omat todelliset vajavuudet ja heikkoudet. Ihmisen itsetunto kehittyy näkemään oman itsen rehellisesti.

Silloin olemme kohdakkain oman tunnon kanssa myös ja keskustelemme jumalan kanssa, siitä, mikä meistä tuntuu oikealta ja väärältä.

Sisäinen lapsi voi olla äärimmäisen tunnontarkka ja epäluottamus voi viedä aikaisemmin hyvin virranneelta auttamistyöltä pohjan.

Anna tämän vaiheen virrata sydämen kautta ja näe nämä tarpeet ja täytä ne.

Hylkäämisen tunnelukko ja vallan ja riippuvuuden juuret ovat syvällä tunnekehityksen juurilla. Hyväksy tämä kaikki osaksi itseäsi ja näe silti ja juuri siksi oma jumalallinen valosi.

Tietoisuus muuntuu koko ajan, mutta se mikä on tosiolevaista on koko ajan, ei muuttumattomassa stabiilissa tilassa, vaan luovassa jumalallisessa luomisvoimassa, joka on virtaavaa ja uutta luovaa.

Ensin taajuus materian ja henkisen energian välillä voi olla suuri. Kaiken takana on kuitenkin lopulta tasa- painon laki. Tunteiden kehityksen ja avautumisen kautta kehon kolminaisuus löytää henkisen suunnan kohti valkoista valoa.

Henki materialisoituu fyysiseen kehoon ja tulee yhdeksi. Tunteet ovat yhteys elämään ja nyky- hetkeen.

Ilman tunteita ei ole ihmisyyttä. Kylmä järki jäädyttää usein menneisyydessä tunteitamme ja tämän jään annamme sisällämme viimein sulaa.

Ihminen voi kokea voimakasta väsymystä ja vireystila voi vaihdella silloin, kun vasta alamme nostaa värähtelytaajuutta kehossa ja aloitamme puhdistumisprosessin.

Kaikissa vaiheissa on hyvä löytää itselleen sopiva värähtelytaajuus. Toisen ihmisen kentässä oleminen voi olla itselle liikaa, jos värähtelytaajuus ei ole yhteensopiva tai värähtelytaajuudessa on iso ero.

Lopulta olemme yhtä kaikki, mutta prosessi on matka.

Kunnioitetaan siinä aina toisiamme, epämukava olo voi helposti syntyä, jos olemme värähtelytaajuuden vaikutuspiirissä, joiden emme koe olevan omaa hyvinvointia varten.

Jokaisella meistä on oma uniikki perusvärähtely ja toiset ovat herkkiä tuntemaan ja aistimaan syvästi. Kuuntele aina itseäsi ensin ja tunnustele, minkälaisessa värähteessä haluat olla ja mistä koet saavasi apua omassa prosessissa.

Yksilöminuus on aina suorassa yhteydessä pyhään henkeen ja jumalaan.

Yhdistyminen on omien tunnistamista

Tässä hetkessä yhdistymme myös nyt omiin sieluvirtauksiin ja ryhmiin eri tasoilla. Nämä energiat ja taajuudet saavat aikaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja asiat vain tapahtuvat, niin kuin on tarkoitettu.

Tasa- paino on aina tärkeää. Itsekin aloitin aikoinani korkealta ja kovaa, sillä tietoisuus oli auennut kokemaan kokemuksia ja tuntemaan yhteyttä taajuudelle, jossa monet henkiset auttajat ovat valotasoilla.

Kävin valoryhmissä aivan avautumiseni ensimmäisinä vuosina, jolloin melkein aina henkiset kokemukset olivat voimallisia ja muuntavia.

Nämä asiat eivät kuitenkaan tapahdu nopeasti, vaan ihmisyys ja sisäisen lapsen sydämen löytyminen vie aikaa.

Avautumisen ensihuuman jälkeen sielu palautuu oppimaan ja hakemaan tasa- painoa, kokonaisuuden kaikki osat tarvitsevat ansaitsemaansa huomiota. Sisäinen lapsi on usein syvällä ja paranee vasta syvältä tunteiden kerroksista ja sydämen tasolta.

Yhtenä suden kuoppana voi olla henkipotentiaalin kasvattaminen ja siinä samassa se ihmisen egokin voi saada liian suuret mittasuhteet. Tulemme alaspäin, kohti olemisen tilaa, joka löytyy kehosta.

Ihminen on kuitenkin aina kasvun polulla ja ne oppimäärät usein saavutetaan, mitkä on tarkoitettu. Kotiin voi kulkea montaa eri reittiä.

Itse lähdin korjaamaan omaa korkeavärähteistä suuntaa oman sisäisyyden ohjauksella suuntautua kehotunneterapeutiksi.

Siinä alkoi pitkä matka läpi fyysisen kehon ja tunnelukkojen kohti ihmisyyden ja ydin identiteetin löytymistä. Keho ja tunteet palautuivat tasa- painoon.

Sitä ennen oli hyvin helppo yhdistyä enkelten taajuudelle ja kokea yhteyttä ja kanavoida sisäisen tason mestareita. Sisäisyys meissä kuitenkin huolehtii kaiken tarkoituksesta ja tasa- painosta.

Ilman tunneprosessia kasvu on vääristynyttä, emmekä löydä kotiin itsemme luo. Tunteet ovat aitoja ja tulee purkaa kehosta käänteisessä järjestyksessä.

Tunne, keho, mieli ja korkeampi tietoisuus yhdessä löytää tasa- painoisen yhteyden. Liian korkeavärähteinen yhteys ja kenttä voi jopa olla ongelmallinen arjen elämässä. Monet nykypäivän henkiset ihmiset käyvät töissä ja elävät arkeaan.

On määritettävä, mikä taajuus on minulle kulloinkin hyvä, milloin juuri minun on hyvä olla ja pystyn toimimaan eri elämän osa- alueilla hyvin ja tasa- painoisesti- silti omaa tietoisuutta vaalien ja kehittäen. Kun luotamme voimme valita. Siksi on tärkeää aina ja kaikessa kunnioittaa toisen ihmisen tilaa ja valintaa.

Myös valon taajuudet kunnioittavat aina ehdottomasti ihmisen vapaata valintaa ja halua.

Joidenkin ihmisten olemus ja tehtävät saattavat olla hengen tasolla ”laaja” ja kehitys ja kasvu jatkuu, vaikka aina ei olisi siihen niin valmistautunutkaan. Korkeampi olemuspuoli avaa yhteyttä ja silloin pysytään mukana.

Oma elämäni on tästä hyvä esimerkki, vastaan taistelu ei useinkaan auta, mutta on tiedettävä omat rajansa ja etsittävä elämäntapa ja menetelmät, joilla elämä soljuu ja pysyy tasa- painossa.

Korkeinkin valo tulee aina kehoon ja käsittelemme sen kipupisteen fyysisessä kehossa. Tietoisuus on elävä osa jumaluutta ja sisin usein auttaa meitä ymmärtämään ja oivaltamaan elämää oman sisäisyyden kautta. Tuntemalla itsensä, tuntee paremmin myös maailmankaikkeuden ja jumalan. Kokemus ja polku on aina yksilöllinen.

Kehossa oleminen on kuitenkin ainoa tapa ilmentää hengen valoa fyysisessä kehossa. Olemme voineet avautua valokehoihin ja tiedostaa oman valopotentiaalin kulkemalla omaa henkistä polkua omien sisäisten tasojen kautta. Tulemme kuitenkin aina kehoon takaisin.

Mielemme on herkkä, siksi tasa- paino on tärkeää. Henkinen avautuminen tapahtuu aina uusilla kokemusympyröillä ja ylitämme omaa mukavuusaluetta kerta toisensa jälkeen. On hyvä aina palata ja kokea asiat ihmisen tasolla. Olemalla tasa- painossa, on meillä hyvä olla kaikilla tasoilla, ei vain ”henkisellä” joka tuntuu olevan kaukana saavuttamattomissa.

Kehollistunut henkisyys ravitsee ja tuo rakkauden ja luottamuksen kehoon.

Moni meistä avautuneista on varmasti kokenut ne tietoisuuden tilat, jolloin kokee elämää tasoilla, joka ylittää senhetkisen mukavuusalueen.

Myös minä olen kulkenut näistä porteista ja vihkimyksistä lukuisat kerrat. Olemme saattaneet pelätä, että mopo karkaa käsistä, emmekä säilytä mielemme tasa- painoa. Kaikessa valotyössä onkin hyvä muistaa ihmisen psyyken herkkyys. Tiedostamme sen, että kaikilla persoonan ja psyyken kiinnipitävät voimat eivät ole ankkuroituneet turvaan.

Henkinen auttamistyö on aina vastuullista. Sisäiseen turvaan ja luottamukseen palaaminen on kaiken perusta. Näin syntyy luottamus itseen ja elämän kantavaan voimaan.

Kuitenkin pysymällä aina omalla sillä hetkellä tuntuvalla mukavuusalueella, ei ole mahdollista avautua tietoisuudelle, joka meitä kaikkia odottaa, kunhan olemme valmiit ensin lähtemään matkaan.

Joskus pidämme kiinni ja yritämme edelleen sisäisen lapsemme kautta hallita tilanteita ja kontrolloida olemista. Tämä on osa sisäisiä defenssejä. Silloin pelot nousevat pintaan, kun alamme menettää kuviteltua hallinnan tunnetta.

Itse siirryin yhteyteen ja kokemaan jumalallista minussa v 2006, tähän liittyi täydellinen hallinnan tunteen menetys ja yhdistyminen. Kaikki oli kuitenkin vasta alussa, mutta herääminen ravisteli kokemaan kaiken takana olevan kiinnipitävän voiman.

Tämä koetaan elämän rajapinnoilla oman heikkouden kautta. Silloin ihminen itse nöyrtyy sen edessä, joka on ja haluaa ymmärtää enemmän tästä. Tämä on erotettava ”uskoon hurahtamisesta” joka on pohjimmiltaan pakoa todellisesta elämästä.

Tämä luottamus elämää kohtaan testataan vielä moneen kertaan. Omassa avautumisen polussa olen ollut useasti kokemassa tilanteita, jossa olen pelännyt menettäväni itseni hallinnan mm kultaisten valokenttien alkaessa avautua. Olen juossut kiinni energioita ja dumpannut itseni takaisin tasa- painoon. Oma sisin ja yhteys jumaluuteen, on avannut tietoisuuden verhoja joskus äkillisestikin. Olen kohonnut syvään onnellisuuden tilaan ja palautunut sieltä joskus päivien päästä takaisin “normaalimpaan” päivätietoisuuteen. Olen tehnyt oloani enemmän mukavaksi eri aikajanoilla ja ulottuvuuksissa. Olen yhtälailla kokenut tietoisuudessa, miltä tuntuu olla syvällä “maan alla” tietoisuudessa, jossa näemme kuolevaisuuden ja juuret syvältä. Näitä kokemuksia on vuosien varrelta lukemattomia.

Olen kokenut näitä kaikkia kokemuksia, jotta tuntisin ja tietäisin sisäisen tasa- painon ja luottamuksen arvon.

Mitä olen, heijastan itsestäni ulospäin.

Muistan, kun viimeisen kerran minun teki mieli painaa jarruja, silloin minulle oli hyvin yksityiskohtaisesti näytetty erinlaisin merkein jo edeltävänä päivänä, että kaikki mikä tapahtuu, on jo tapahtunut. Kaikki siis on aina hyvin, se joka huolehtii, on egosi. Kun seuraavana päivänä tietoisuus sitten avattiin ja koin kaiken niin kuin oli, aloin hiljalleen enemmän luottaa. Luotin myös siihen, että ajomatkalla minut nostettiin näkemään ja kokemaan korkeimmasta potentiaalista. Tämän alta nousi syvä luottamus. Aloin sillä hetkellä luottaa kaiken tarkoitukseen.

Sitä ennen epämukavan tunteen sai aikaan pelko, mutta se tuntuu todelliselta ja on tärkeää tiedostaa. Kaikki on aina hyvin. Elämä kantaa, mutta oman sydämen on hyvä olla ohjaksissa ja yhteydessä omaan korkeimpaan minään. Henkiseen kasvuun voi kuulua ja usein kuuluukin hulluksi tulemisen pelko. Ylitämme niin moneen kertaan tutun ja turvallisen kokemusympyrän. Sinä joko valitset kokea syvemmin tai sitten jäät mukavuusalueelle.

Eteneminen ja yhdistyminen tapahtuu myös ihmisen mielen ehdoilla, sydän tietää tunteiden kautta kuinka edetä viisaudella. Mieli voi olla heikko ja hauras, tämäkin on hyvä tiedostaa. Persoonan koossa pitävät rakenteet voivat olla hyvin yksilöllisesti rakentuneita. Vaikka kasvu tapahtuu luopumisen kautta, on persoonan eheys edellytys sille, että voimme prosessoida ja viedä tietoista prosessia eteenpäin.

Turvallisuuden tunne ja luottamus rakennetaan pikkuhiljaa ja on ihmisen kokoista.

Tekemällä itsestä liian suuren hengen tasolla, voi olla ettei elämä tunnu sydämen tasolla oikealta, eikä tunnu virtaavan oman sydämen kautta. Tämä on ja voi olla myös välivaihe, jolloin tulemme syvemmälle omaan kehoon.

Sydämen halu on avain oman elämän merkityksen ja arvon löytymiselle. Sydämen halu löytyy oman autenttisen persoonan sydämen ja tunteiden kautta.

Ihmisen ei kuulu rakentaa ”kotiaan” hengen maille, vaan tuoda itsensä kehoon. Tässä jouduin itse nöyrtymään ja oppimaan. Oma henkipotentiaali oli muutama vuosi sitten sellainen, että olin jatkuvasti ”äärirajoillani” Taajuus nousi tasoille, joista palaaminen oli aina ponnistelun takana.

Olemme ihmisiä ja meillä on ihmisen kokemus elämästä. Sydämen kautta saamme oman, itselle ja ihmisyydelle sopivan osan hengen potentiaa. Lähde tulee ylhäältä ja sydän avaa maljan ulospäin meistä.

Olen viimeisen puolitoista vuotta tehnyt tätä uudelleen ohjausta ja luotan jälleen siihen, että olen nyt kotoisasti omassa valokehossa ja ihmisyydessä. Loin oman korkeimman minän ohjauksessa parannussysteemin, jonka nimi on Kolmen Kehon Mestarit.

Hain apua ja uudelleen ohjausta myös liittymällä vielä kerran valkoisen valon joukkoihin. Kävin Ylipapitar- koulutuksen. Yhteenliittyminen ja transformaatio lisäsi luottamustani näinä energeettisesti vaikeina aikoina.

Oma auttamistyöni oli jo pitkään ollut osa arkea, saan tehtävät ylhäältä eläessä ”tavallista” työarkea sosiaalialalla ja omassa elämässä.

Henkisyys ja tietoisuustyö on kuitenkin oma todellinen voimavara. Nyt olen linjannut taas valon kanavaa myös omiin palveluihin ja henkisenä ohjaajana oloon. Tämä tuntuu ja kuulostaa mukavalta ja tuo elämän iloa. Saan myös jakaa sitä, jota pidän tärkeänä. Olen osa uutta luovaa universumia ja lähdettä.

Saan jakaa omaa intohimoani ja auttaa oman persoonan ja kasvojen kautta taas.

…..Ja mitä parhainta, luotan jälleen itseeni ja seison palvelujen takana. Täältä tullaan elämä!

Sinun omalla elämällä on arvo ja sen voit vain itse löytää. Olemalla korkean energian kanavana, täyttymättä ensin itse ja näkemättä oman elämänsä arvon, voi elämä olla tunnevajeen ja rakkauden kiinni juoksemista.

Palvelu ei ole suorittamista tai huolehtimista. Nämä lukot ovat syvällä tunnetietoisuudessa.

Ole aina itsellesi ensin elämän tärkein henkilö, vaikka jo auttaisit muita. Vain rakastamalla itseä ensin, aidosti ja syvästi, voi täyttyä ja kokea elämän merkityksen.

Sydänlähtöinen elämä on myös ihmisen kokoista, sitä ei ole korkeat henkiset tasot, jotka eivät avaa omaa sydänpolkua. Joskus elämä voi tuntua taistelulta, jonka aikana kasvun kannalta merkitykselliset asiat tapahtuu.

Etsi aina omat vahvuudet ja voimavarat ja täytä itsesi niillä. Ole se, joka olet ja ilmennä se omassa elämässä. Jokainen hetki on aina tärkeää. Olemme kesken aina ja se on rakastettavaa.

Alat pikkuhiljaa tunnistaa auttajat ja ihmiset, joihin voit luottaa ja kunnioittaa aidosti ja rehellisesti. Luottamuksen saavuttamisen jälkeen, alkaa tämä joukko kasvaa ja laajeta. Perusluottamus omasta sisäisyydestä korjaantuu ja elämä alkaa näyttää vähemmän petolliselta ja vaaroja täynnä olevalta paikalta. Hylkääminen tuntuu myös syvällä energiarakenteissa ja vie erillisyyteen.

Paraneminen kuitenkin luo yhteyttä ja yhteisöllisyyttä.

Paraneminen on pitkä prosessi, auttajia tarvitaan. Heidän apunsa tulee usein perille pyyteettömästi ja vailla vaateita. Voiman käyttö ei ole henkisen auttamistyön perusta. Herkkyys ja myötäelämisen kyky koskettaa toista ihmistä vaalien ja kunnioittaen.

Vapaus on henkisyyden perusarvo, riippuvuuden tunnelukot ovat syvällä tunnekehossa, mutta vapaus on kaikkien syvin perusolemus.

Ilman vapautta ei ole henkisyyttä. Henkinen auttaja tunnistaa vapauden arvon kaikissa ja kaikessa. Vaikka teemme monia asioita yhdessä ja yhteen liittyneinä, vapaus on toista kunnioittavaa vastavuoroisuutta.

Henkinen auttaja tunnistaa itsessään valtaan tai voimaan vievät sisäiset lukot. Hän ei luo ympärilleen lisää riippuvuutta, vaan auttaa vilpittömästi toivoen hyvää. Näin henki pääsee kauttamme virtaamaan tarkoituksen mukaisesti. Yhtenä suden kuoppana voidaan tunnistaa riippuvuus palveluista. Käy tämä sisäisyydessäsi läpi ja luo jatkuvuutta. Niin, että ihminen voi uudistaa itseään ja sitten jatkaa oman yhteyden kautta.

Henkinen auttaja tunnistaa myös omat kiinnikkeensä, eikä näe muita ihmisiä itsensä jatkeena.

Valotyössä on oltava tietoinen omista uskomuksista ja sokeista pisteistä ja työskennellä niiden kanssa päivittäin.

On hyvä muistaa, että voimme luoda n.s hyvässä että pahassa. On oltava tietoinen, valpas ja hereillä.

Olemme myös armollisia omille tunteillemme, tunteet saa näkyä ja niitä kuuluu tuntea. Mikään tunne ei ole väärä, vaan kertoo sisäisestä tilasta. Tunteiden jäädyttäminen joskus on saanut aikaan sen, ettemme saisi tuntea nyky- hetkeä sellaisenaan.

Se on vääristynyt tapa kokea elämää. Syvä jäätyminen avautuu tunneprosessissa ja oman sydämen lämmössä.

Rakkaudella on parantava voima ja se aukeaa ajallaan sydämestä.

Vain niin voi korjata suuntaa ja pysyä suunnassa. Rehellisenä itselleen ja valossa.

Olemme kaikki ainutlaatuisia ja uniikkeja, meissä on kaikissa sama jumalkipinä.

Voimaan kuuluu aina valta, joka ei jakaudu universaalien lakien mukaisesti tasaisesti. Voiman ja vallan käyttö tulee näkyväksi oman prosessin myötä.

Valkoinen valo ja rehellinen tunneprosessi auttaa sinua kasvamaan pyyteettömästi ensin omaan pituuteesi ihmiskehossa.

Omien vahvuuksien ja voimavarojen löytyminen on tärkeää, mitä enemmän oma autenttinen ydinpersoonallisuus avautuu ja koet siihen yhteyttä, sen enemmän löytyy ne ominaispiirteet, jotka ovat osa sinua.

Usein muistat lapsuuden ja ne asiat, joista jo lapsena pidit. Sydämen tasolla on hyvä nähdä itsensä rehellisesti kaikkine puutteineen, emme ole täydellisiä. Meissä on sekä vahvuuksia ja voimavaroja, että asioita, joita voimme vielä oppia ja kehittää.

Rajat ovat olennainen osa tätä matkaa.

Ihmisen persoonalla on rajat, rajattomuus ei ole ykseyttä. Rajat löytyvät tunnelukkojen takaa ja oman menneisyyden elämänkaaren avaamisen kautta. Ihminen etsii itseään ja löytää itsensä oman kehonsa ja tunteidensa keskuksesta, sydämestä.

Häpeä on viimeisimpiä tunteita näkyväksi tulemisessa. Häpeän nouseminen pintaan voi hetkellisesti lopettaa koko henkisen auttamistyön. Ihmisen on tunnistettava oma paikkansa luomakunnassa.

Tämä on kuitenkin prosessi, jonka takana auttamistyö voi jatkua. Ihminen käy läpi omat uskomuksensa, onko tämä minulle totta? Ihminen ei lopulta samaistu häpeän tunteeseen, vaan muodostaa oman totuutensa mukaisen elämän ja elämän työn. Häpeän työstäminen valoon luo kasvot.

Ennen selkeästi henkisiä energioita kanavoinut ihminen voi käydä syvän ihmisyyden kriisin läpi. Koemme elämää aina ihmisyytemme kautta. Olemme olemassa monella tasolla ja aikajanalla. Sydän tekee eheäksi rikkonaiset osamme ja kokoaa meidät rakkauden yhteyteen.

Henkinen työ voi silti jatkua, joskus se muuttaa muotoaan ja käy matkalla läpi useita uudelleen arviointeja. Kokemukset syvenee aina uusilla kokemusympyröillä.

Linjaamme itsemme siihen aina uudelleen, jonka koemme oikeaksi ja josta täytymme.

Vaikka persoona sulautuu henkeen ja alkaa kokea elämää moninaisuuden kautta, yhdistyen kaikkeen olevaan, sitä ennen on aina maltettava palata oman kehon ja persoonan rajoihin ja ensin tehtävä itsestä erillinen menneisyydestä. Se on kiinnekohta, joka pitää meidät pienenä.

Ihminen löytää kotiin karman vapautumisen ja menneisyyden kautta. Tämä tapahtuu tarkoituksella, eikä sitä voi kiirehtää. Luottamalla elämään,  luottamus vahvistuu jumallaiseen tarkoitukseen.

Elämä on prosessi ja tietoisuus pitää päivittäin valppaana ja hereillä. Hoidamme omaa sisäistä puutarhaa päivittäin. Tietoisuuden vaaliminen ja värähtelytason ylläpito on osa elämäntapaa.

Monelle, minullekin tietoisuus on kuin diaprojektori, joka heijastaa vielä vapautumatonta karmaa tietoisuuden valoon. On vaikea kuvata sanoin, miten tämä sisään rakennettu prosessi meissä toimii, mutta se on tietoisuuteen matkalla olevan ihmisen kokemus elämästä. On mahdollista katsoa elämää ja oppia hyvin monelta eri perspektiiviltä ja kokemuksen tasolta. Tätä oppimisprosessia säätelee se osa, joka jo on puhdasta tietoisuutta.

Tämä sallii yhdistyä korkeimpaan osaan myös usein ja silloin olemme täyttyneitä ja onnellisia. Silloin tietoisuus ja yhteys valaisee tietä kristallin kirkkaasti. Yhdistyessä osat palaavat yhteen, mutta elämässä matka jatkuu oppien ja fokusoiden myös ihmiselämään tässä kehossa. Tietoisuus näyttää elämää, ainakin oman kokemuksen mukaan välillä verhot ovat enemmän pois, jotta oppisimme luottamaan kaiken tarkoitukseen.

Jotta oppisimme luottamaan siihen, että kaikki jo on jumalan tietoisuudessa.

Tällä matkalla voi jo olla osana kanssa luomassa ja auttaa jo monia.

Henki yhdistyy tyhjään astiaan, joka ei ole mitään. Ihmisen ego on itseriittoinen, mutta henki on se, joka yhdistää kaiken ja kaikki. Tunne se sisälläsi, tunnekokemus on elämää muuttavaa ja tuo suunnan. Tarvitsemme kuitenkin terveen ja oikealla paikalla olevan itsetunnon. Ego on sanana monelle peikko, senkään ei voi antaa olla esteenä näkyä omalla elämänpolulla. Rakastamalla itseäsi, alkaa elämä vastata samalla tapaa.

Tulemalla esiin omana itsenäsi, olet aina haavoittuva, aito ja rakastettava.

Ajatuksia matkasta#takaisin henkiseen auttamistyöhön#kokemuksia#näköaloja avautumiseen#blogi

Tunteiden peili ja triggeröityminen

PEILAUS JA TRIGGERÖINTI

Niin ihanaa, kuin onkaan kehoa rentouttavat hieronnat ja mielen saattelu vastaanottavaiseen tilaan ja syvään rentoutuneeseen korkeavärähteiseen tilaan. Miten ihanaa on levätä omassa itsessään ja joskus vain ottaa vastaan ihanaa hoitoa, joka tuntuu vievän kauas arjen haasteista.

On mahtavaa, että monilla hoidoilla on mahdollista saada keho rentoutumaan, mieli tyyntymään ja tunteet lopulta liikkeelle kehossa. Joskus voi jopa kohota kokonaan johonkin ihanaan paikkaan, jossa kaikki maallinen hetkeksi unohtuu. Kehon stressitila, jota ylläpitää monet sisäiset mekanismit on yleensä suurin epä-tasapainon aiheuttaja, joka kuormittaa kehoa ja mieltä.

Nämä stressitekijät ovat sekä ulkoisia että sisäisiä. Sisäiset stressitekijät voivat tulla pinnalta tai syvältä kehon tunnemuistista. Kaikesta huolimatta kehon tunnemielen saattaminen itseään korjaavaan prosessiin ja asioiden kohtaaminen ja tiedostaminen lopulta on asia, joka aidosti auttaa kohti sisäistä tasa- painoa, rauhaa ja hyvää oloa.

Usein ensin peili käännetään ulkoisesta sisäiseen maailmaan. Silloin alkaa oman sisäisyyden tietoinen kohtaaminen. Tämä on sitä niin kutsuttua sipulin kuorimista, jolloin ihminen alkaa tietoisesti tutustumaan omaan sisäisyyteen ja vapauttamaan kehoaan ja mieltään menneisyyden painolastista.

Mitäs sitten, kun katse on kääntynyt hyvin jo sisällepäin ja ihminen elää omaa elämää ja elämänprosessia tietoisena peilaten ympäristöään sisäisyyteensä?

Silloin jokainen kohtaaminen on mahdollisuus rakentavaan peilaamiseen ja tiedostamiseen, jolloin on mahdollista taas oppia jotakin omasta sisäisyydestään.

Tämän paljastaa kehon aito ja välitön reagointi, peilaus.

Mitä on peilaus?

Peilaus tarkoittaa oman sisäisyyden peilautumista ympäristöön ja toiseen ihmiseen. Jokaisella omaa itsetuntemuksen polkua kulkevalla ihmisellä on sisin, joka toimii, kuten magneetti vetäen puoleensa ympäristöjä, tunnekokemuksia ja tilanteita, jotka peilaavat sisimmässä olevaa tilaa.

Usein auki on yksi tai useampi oman elämänkaaren aikainen ikätaso tai elämänvaihe, joka magneetin lailla vetää puoleensa tilanteita, ihmisiä ja ympäristöjä. Oma sisäisyytemme avautuu totuudelle ja avaa yksi toisensa jälkeen tunnemuistista kokemuksia, jotka auttavat oman elämän näkemisessä, kokemisessa ja hyväksymisessä.

Tämä autopilotti toimii myös tilanteessa, jossa ehkä emme vielä ole siitä tietoisia. Menneisyys ja tunneperimä ohjailee elämäämme ja tiedostamatta valitsemme tai ajaudumme menneisyyden määrittelemiin tilanteisiin aina uudelleen. Usein myös toistamme omien vanhempien tai isovanhempien elämää ja uskomuksia tiedostamattamme.

Tunnepeilaus tarkoittaa omaa elämänprosessiaan tiedostavan elämässä kohtaamisia, jossa toisen ihmisen kohtaaminen synnyttää peilin, johon ”katsominen” mahdollistaa tuntemisen. Peilaus on tunneprosessoinnin ehto, ihmisen on parantuakseen kohdattava omat tunnetraumat, suostuttuaan katsomaan peilistä, toisesta ihmisestä itseään, oppii vähitellen tuntemaan itseään paremmin.

Vääristynyt peilaus

ihminen näkee toisessa ihmisessä esimerkiksi vihaamansa henkilön, vaikka tosiasiassa hän peilaa esimerkiksi henkilön äitiä tai isää. Väärä peili särkyy, kun sisäiselle voimakkaalle tunteelle löytyy oikea kohde. Peilaus auttaa käymään vihaprosessia ja tunneprosessia läpi tiedostamalla ja tuntemalla alkuperäinen tunne.

Parisuhteet peileinä

Tunneperimän näkökulmasta ihminen usein rakastuu omaan tunneperimätraumaansa. Ihminen valitsee itselleen peilin, joka mahdollistaa tunneperimästä vapautumisen. Siis, siinä tapauksessa, jos pari onnistuu rakentavasti peilaamaan ja tiedostamaan toistensa tunnetraumat ja menneisyyden. Näitä pareja voi muodostua hyvin monenlaisia, jossa tietynlaiset tunneperimätraumat etsiytyvät magneetin lailla toistensa luo.

Lapset peilinä

Lapset peilaavat usein hyvin voimakkaasti tunneperimää. Lapsien on tapana peilata oman vanhempansa äitiä tai isää. He ovat siinä hyviä ja varmasti moni on tämän omassa elämässään huomanneetkin. Lapset ovat vahvoja tunnepeilejä sekä omaan lapsuuteen, että myös peilaavat meille omia vanhempiamme.

Terapeutti peilinä

Terapiasuhteessa myös terapeutti toimii asiakkaan voimakkaana peilinä, joka nostaa sisäisyydestä pintaan tunteita. Tunneterapeuttia kannattaa kuulostellen myös vaihtaa omien tuntemusten mukaisesti, jos siltä tuntuu. Tärkeintä on, että kokemus antaa mahdollisuuden oivaltaa ja tiedostaa omaa sisäisyyttä. Ja, että on mahdollista tiedostaa, mistä syvät tunteet nousee. Usein ne eivät kerro mitään nykyhetkestä.

Triggeröinti

On hieman toisenlainen psykologinen termi. Usein varsinkin ihmisen ollessa syvällä omassa sisäisessä paranemisprosessissa, voi triggeröinti tapahtua hyvin nopeasti ampumalla. Kun ihminen triggeröityy syvän pinnan ollessa auki, voi tuntua melkein mahdottomalta tiedostaa, mistä nopea reagointi kumpuaa. Toisaalta syvästä triggeröinnistä voi olla jopa onnellinen, sillä se merkitsee usein myös syvää paranemisen tasoa, jolloin ihmisen aito sisin on tulossa voimalla esiin kaiken suojakerroksen takaa.

Triggeri voi olla vaikkapa jokin tapahtuma, joka laukaisee ihmisessä ahdistavan muiston ja saa nopeasti ja alitajuisesti toimimaan sen mukaisesti.

Tämä voi äkkiseltään tuntua siltä, että ihminen joka triggeröityy, alkaa käyttäytymään epäasiallisesti, eikä ole enää ”aikuinen.” Lopulta kuitenkin syvä pinta on jotakin hyvin aitoa, teeskentelemätöntä ja suoraa. Ihminen ei pysty enää toimimaan rakentamiensa suojamekanismien takaa, vaan kohtaa tilanteet aidon rehellisesti ja suoraan.

Triggerin laukaisija voi tarkoittaa, että tapahtuma tai asia laukaisee muiston aiemmasta tapahtumasta niin voimakkaana, että tuntuu kun sen kokisi uudelleen.

Jos triggeri taas on syvällä tiedostamattomassa, se ohjaa elämää, emmekä tiedosta sitä. Tapahtuma ketju on täysin alitajuinen ja tiedostamaton. Usein pinnalla olevat tavat ja tottumukset ovat juuri triggerereiden vaikutusta elämään. Juurisyy voi olla ja onkin syvällä tunneperimässä ja alitajunnassa.

Kun asiaan alkaa tulla tietoisuus, voi ajatusmallia kääntää ja näin muuttaa omaa toimintaa. Juurisyyn hoitaminen ja vapauttaminen on kuitenkin aina hedelmällisintä.

Juuri triggereiden ollessa pinnalla, voit kohdata alkuperäisen tilanteen, keho usein reagoi ja saatat tuntea ja haistaa alkuperäisen tilanteen tuoksut, tunnelmat ja kokemuksen.

Jotta triggeröitymisen ja peilaamisen on mahdollista tapahtua, on meidän oltava erillisiä peilistä. Usein varsinkin syvät ja varhaiset tunnekokemukset eivät peilaudu, ellemme ensin tunnekehossa tunne itseämme erilliseksi. Näin voi olla esimerkiksi varhaiset lapsuusmuistot, sisarusten väliset tunnesiteet ja niiden peilautuminen.

Triggeröinti voi kuitenkin omassa paranemisprosessissa ja omalla sisäisen kasvun matkalla tehdä meidät jopa liipaisinherkäksi ja herkkänahkaiseksi. Kuitenkin kun tajuaa triggeröityvänsä, voi samalla onnitella itseään, kova pinta on murtunut.

Kun opettelee tunnetaitoja, voi opetella tiedostamaan nopeaa ja syvääkin reagointia. Kyse on havainnon, tunteen ja toiminnan ketjusta. Silloin voi harjoitella itsensä pysäyttämistä ja tunnistaa usein syvältä nousevan ”paskan fiiliksen” Tunteen noustessa pintaan voi pysähtyä, hengittää, tuntea tunteen syvällä kehossa ja pitää jalat visusti maassa.

Halutessaan voi kysyä itseltään lisää kysymyksiä tai vaikka kirjoittaa.

• Missä tilanteessa triggeröidyit?

• Mitä tapahtui ennen sitä?

• Missä tuntui kehossa?

• Millaisia tunteita tuntui kehossa?

Tyypillisiä ahdistavien ja epämiellyttävien tunteiden pakoilukeinoja voi olla esim

• Tissuttelu

• Ahmiminen

• Liikunnalla rääkkääminen

• Työ, lapsi, tekeminen

• Kipeäksi tulo, kuume

• Herkuttelu ym moni muu

• Olut

• Kaikki mahdollinen sijaistoiminta, joka välttää kohtaamasta tunteen ja kokemuksen.

Tietoisuus omista herkistä kohdista opettaa lopulta myötätuntoa kohdata myös toisen ihmisen triggeröityminen. Tämä on kuitenkin varmasti osa jokaisen omaa itsensä löytämisen matkaa.

Aito pinta on aina yksi askel kohti aitoa minuutta, askel kohti syvää onnellisuutta. Ole itsellesi lempeä, vain sinä itse voit rakentaa itsesi uudelleen.

Vielä tulee hetki, jolloin osaat olla kiitollinen elämän peileille, sillä juuri ne antavat mahdollisuuden kasvulle, oivallukselle ja vapaudelle.

Älä siis syyttä suotta pakene elämän näyttämöltä, eipä siihen taida kuitenkaan kuolla, vaikka elämä kuinka laittaa kohdakkain syvien peilausten kanssa. Alta paljastuu aina uutta pintaa.

Älä säikähdä, jos triggeröidyt, hoidot ovat avain avata portteja sisäisyydelle. Sisäisyyden tulee tulla esiin tuomitsematta, sallimalla ja arvottamatta.

Blog Post Title Three

It all begins with an idea. Maybe you want to launch a business. Maybe you want to turn a hobby into something more. Or maybe you have a creative project to share with the world. Whatever it is, the way you tell your story online can make all the difference.

Don’t worry about sounding professional. Sound like you. There are over 1.5 billion websites out there, but your story is what’s going to separate this one from the rest. If you read the words back and don’t hear your own voice in your head, that’s a good sign you still have more work to do.

Be clear, be confident and don’t overthink it. The beauty of your story is that it’s going to continue to evolve and your site can evolve with it. Your goal should be to make it feel right for right now. Later will take care of itself. It always does.

Blog Post Title Four

It all begins with an idea. Maybe you want to launch a business. Maybe you want to turn a hobby into something more. Or maybe you have a creative project to share with the world. Whatever it is, the way you tell your story online can make all the difference.

Don’t worry about sounding professional. Sound like you. There are over 1.5 billion websites out there, but your story is what’s going to separate this one from the rest. If you read the words back and don’t hear your own voice in your head, that’s a good sign you still have more work to do.

Be clear, be confident and don’t overthink it. The beauty of your story is that it’s going to continue to evolve and your site can evolve with it. Your goal should be to make it feel right for right now. Later will take care of itself. It always does.